Kuntavaaleissa vaalikelpoiseksi määritellään henkilö, jonka kotikunta on sama kuin kyseinen kunta, jossa hän asettuu ehdokkaaksi. Hänellä täytyy myös olla äänioikeus eikä hän saa olla holhouksen alainen. Presidentin vaaleissa puolestaan tulee ehdokkaan olla lain mukaan syntyperäinen Suomen kansalainen.

Eduskuntavaaleissa vaalikelpoisuus on sama kuin kuntavaaleissa. Sotilashenkilöt eivät kuitenkaan voi olla ehdokkaita. Eivät myöskään korkeat oikeushallinnon virkamiehet. Vaalikelpoisuus ei kuitenkaan ole riippuvainen ehdokkaan kotikunnasta, vaan hän voi olla ehdokkaana missä vaalipiirissä tahansa, kuitenkin vain yhdessä. Europarlamentin vaaleissa ehdokkaana voivat olla paitsi äänioikeutetut Suomen kansalaiset, myös jokainen EU:n kansalainen, jolla on äänioikeus kotimaassaan ja joka on äänioikeusrekisterissä Suomessa.

Ehdokkaaksi asettuminen

Suomessa on mahdollista asettua ehdokkaaksi eri vaaleissa lähinnä kahdella tavalla; joko puolueen tai valitsijamiesyhdistyksen ehdokkaana. Puolueen ehdokkaaksi haluttaessa tulee olla yhteydessä kyseiseen puolueeseen. Kaikilla puolueilla on omat sääntönsä ehdokkaiden asettelun ja aikataulujen suhteen. Puolueiden listoilla voi myös esiintyä sitoutumattomana, jolloin sana “sitoutumaton” on nimesi perässä. Puolueilla on vaaliasiamiehet, jotka vastaavat ehdokashakemusten tekemisestä.

Mikäli haluat olla ehdokkaana vaaleissa, mutta et minkään puolueen jäsenenä, on perustettava valitsijamiesyhdistys. Tähän tarvitaan eduskuntavaaleissa vähintään 100 jäsentä, joilla on äänioikeus samassa vaalipiirissä. Presidentinvaaleissa yhdistykseen tarvitaan vähintään 20 000 äänioikeutettua. Kuntavaaleissa valitsijamiesyhdistysten vähimmäiskoko saattaa vaihdella riippuen kunnan äänioikeutettujen määrästä.

Vaalimainonta

Kenenkään ehdokkaan ei ole pakko sijoittaa vaalimainontaan, mutta todennäköistä on, että mitä enemmän sijoittaa ehdokkuutensa näkyvyyteen, sitä suuremmat mahdollisuudet ovat menestyä vaaleissa. Toisaalta suuri mainosbudjetti ei ole mikään tae vaalivoitosta, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin asiat.

Joka tapauksessa kunnat tarjoavat ehdokkaille yleensä vaalimainospaikkoja, vaikka se ei olekaan lakisääteistä. Kuntien tulee kohdella ehdokkaita yhdenvertaisesti mitä tulee vaalimainospaikkojen määrään ja jakautumiseen sekä niistä syntyvien kustannusten suhteen. Vaalimainoksia ei saa myöskään näkyä ennakkoäänestyspaikkojen tai varsinaisten vaalihuoneistojen edustoilla tai niin että ne näkyvät näihin sisälle. Näkyvyys vaaleissa on pitkälti kiinni ehdokkaiden budjeteista ja kekseliäisyydestä.

Rahoitus

Ehdokkaiden vaalirahoitusta säätelee laki vaalirahoituksesta. Laissa vaalirahoituksella tarkoitetaan niiden kulujen kattamista, jotka ovat syntyneet kuusi kuukautta ennen ja kaksi viikkoa jälkeen varsinaisen vaalipäivän. Tähän ei vaikuta se, milloin kulut maksetaan.

Vaalirahoituksesta on myös tehtävä ilmoitus valtion talouden tarkastusvirastolle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vaalien tulos on vahvistettu. Ilmoitusvelvollisuus koskee eduskuntavaaleissa valittuja kansanedustajia sekä tämän varaedustaja. Samoin EU parlamentin vaaleissa Meppi, sekä hänen varaedustajansa ja vielä tästä seuraava varajäsen. Presidentin vaaleissa ilmoitusvelvollisuus on ehdokkaan asettaneella puolueella tai valitsijamiesyhdistyksellä. Kuntavaaleissa ilmoituksen tekevät valtuutettu ja varavaltuutettu.

Valituksi tuleminen

Viranomaiset vahvistavat ehdokkaiden valituksi tulemisen ja tiedottavat siitä ehdokkaille. Kansanedustajien toimikausi alkaa heti kun vahvistus on saatu vaalipiirilautakunnalta. Edustajat saavat valtakirjansa eduskunnasta vaalituloksen vahvistamisen jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä.

Presidentin toimikausi alkaa helmikuun 1. päivänä, jos vaaliin on tarvittu kaksi kerrosta, alkaa toimikausi maaliskuun 1. päivänä. Kuntavaaleissa valtuutettujen toimikausi alkaa seuraavan kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Europarlamentaarikkojen toimikausi alkaa puolestaan ensimmäisenä tiistaina sen jälkeen, kun vaalijaksosta on kulunut yksi kuukausi.

Ehdokkuus erilaisissa vaaleissa saattaa vaikuttaa lain puitteissa joskus kovin monimutkaiselta ja tarkkaan säädellyltä. Tarkoituksena on kuitenkin mahdollista kaikille ehdokkaille samanlaiset lähtökohdat vaalikampanjan suorittamiseen, sekä näin taata oikeudenmukaiset vaalit. Rahoituksen läpinäkyvyys on varsin uusi asia, mutta erilaisten vaalirahoitusskandaalien jälkeen tervetullut uudistus. Äänestäjät haluavat ja heillä on oikeus tietää, että ehdokkaat pelaavat rehtiä peliä, onhan kyseessä politiikan eli yhteisten asioidemme hoito. Ja tahdomme luottaa henkilöihin, jotka näitä päätöksiä tekevät.